Kosketuksen puute vaivaa nykyään monia. Moni yksinasuva ei ole saanut pitkään aikaan edes halausta tai kädenpuristusta.
Yhdysvalloissa kosketuksen puutetta kutsutaan nimellä ihonälkä. Sen oireita ovat alakulo, ahdistus, lisääntynyt stressi ja univaikeudet. Korona-aikaan yksinasuva sinkku on kosketuksen suhteen eriarvoisessa asemassa kuin pariskunnat. Pienten lasten yksinhuoltajatkin saavat haleja. Yksinasuva, jolla ei ole edes lemmikkieläintä, on saattanut elää kuukausia vailla kosketusta.
Kosketuksen tärkeydestä on kirjoitettu korona-aikana paljon. Ihminen on sosiaalinen olento ja kaipaa luonnostaan kosketusta. Tietysti on poikkeuksiakin – jotkut eivät pidä koskettamista tärkeänä ja jotkut saattavat jopa kammota sitä. Jotkut taas kaipaavat kosketusta vain ihmiseltä, jonka tuntevat hyvin. Kosketusaralle tai voimakkaan introvertille pakollisten kättelyiden, halauksien ja poskisuudelmien katoaminen voi olla helpottavaa.
Osa yksiasuvista on koettanut keksiä korvaavia keinoja muiden ihmisten kosketukselle: jotkut halailevat puita, toisen turvautuvat vartalotyynyyn. Lämpimän kauratyynyn avulla voi leikkiä, että toinen ihminen koskettaa. Aitoa kosketusta se ei kuitenkaan korvaa.
Miksi tarvitsemme kosketusta?
Kosketuksen tärkeyttä on tutkittu runsaasti. Aivot muuttavat neurobiologisella ja -psykologisella tasolla kosketusärsykkeet rentoutumisreaktioksi. Stressihormoni kortisolin taso laskee elimistössä ja halihormoniksikin sanottu oksitosiini lisääntyy. Oksitosiini lisää hyvää oloa ja auttaa rakastumisen tunteen kehittymisessä. Se kertoo, että meillä on yhteys muihin ihmisiin.
Yhdistämme helposti kosketuksen seksiin, mutta myös epäseksuaalinen koskettaminen on tärkeää. Verkkainen silittely lisää hyvää oloa, ja pelkkä selän koskettaminen voi tuntua hyvältä. Tukanpesu ja päähieronta kampaajalla tai parturissa auttaa rentoutumaan. Kampaajalla ja hierojalla voi käydä myös korona-aikaan, kunhan pitää maskia. Täysin riskitöntä se ei tietenkään ole.
Ei ole ihme, että moni on ottanut koiran pandemia-arkea piristämään. Koiran silittely ja koskettaminen aiheuttaa hyvää oloa. Kissa ei antaudu yhtä auliisti hellittäväksi, mutta kyllä kissankin kosketus tuntuu hyvältä.
Ei-toivottu kosketus
Kaikki kosketus ei tietenkään tunnu hyvältä tai ole tervetullutta. Kuten MeToo on osoittanut, ei-toivottu seksuaalissävytteinen kosketus ei ole koskaan miellyttävää, päinvastoin. Riippuu sekä yksilöstä että tilanteesta, mitä koetaan seksuaaliseksi ja häiritseväksi. Pahimmillaan ei-toivottu koskettaminen on väkivaltaa ja rikkoo myös sielun.
Myös muunlainen ei-toivottu koskettaminen kuin seksuaalinen voi tuntua ikävältä ja jopa vastenmieliseltä. Jos ventovieras tulisi seisomaan liukuportaissa liian lähelle ja asettaisi kätensä toisen ihmisen käden päälle, harva pitäisi kokemusta hauskana. Tuntematonta ihmistä ei haluta päästää lähelle, mutta vaikkapa perheenjäsenen kanssa kokkaillessa on luontevaa seistä lähekkäin. Korona-aikaan moni suorastaan kammoaa vieraiden ihmisten läheisyyttä ja hyvästä syystä. Ennen koronaa oli luonnollista hillua keikalla hikisten ihmisten massassa – nykyään jo pelkkä ajatus saattaa kauhistuttaa.
Kosketuksen kaipuusta kerromme lisää ensi viikolla. Yksinäisyyttä voi torjua tutustumalla uusiin ihmisiin Treffit24-palvelussa. Kun tuntuu siltä, että toisen kanssa voisi tavata kasvotusten, lähtekää treffeille kevääseen!
Teksti: Laura Honkasalo
Kuva: Unsplash